Kuivasjärvi

Kuivasjärvi on järvi ja kaupunginosa Oulun kaupungin pohjoisosassa.

Kuivasjärvi (järvi)

Kuivasjärvi ulottuu Linnanmaan, Kuivasjärven, Kaijonharjun ja Ritaharjun kaupunginosien alueelle. Asutus ja puistot ympäröivät järveä lähes joka puolelta. Järvi on matala, keskisyvyydeltään vain 1,45 metriä, ja pinta-alaltaan 82 hehtaaria.Rantavedessä kasvaa kortetta ja järviruokoa. Laajimmat ruovikot ovat järven pohjoisreunalla.

Järvi jakaantuu suurempaan läntiseen altaaseen sekä pienempään itäiseen altaaseen. Läntinen osa eli varsinainen Kuivasjärvi on matala, ja sen suurin pituus itä–länsisuunnassa on noin 1,4 kilometriä. Järven itäistä allasta, Kaijonlahtea, erottaa pääaltaasta maapenkereelle rakennettu kevyen liikenteen väylä. Pengerryksessä on yksi silta-aukko veden virtausta varten.

Kuivasjärvi on Kuivasojan vesistön alempi järvi. Ylempänä merenpinnasta oleva Pyykösjärvi laskee vetensä Kaijonlahteen Laholaisojana, joka on suurin Kuivasjärveen tulevista ojista. Toiseksi suurin on järven pääaltaaseen laskeva Ahvenoja, joka on kuivatettujen Ison Ahvenjärven ja Pienen Ahvenjärven entinen laskuoja. Muut Kuivasjärveen tulevat vedet ovat peräisin lähinnä ympäröivien alueiden kuivatusojista. Kuivasjärvi laskee Perämereen Kuivasojan kautta, ja sen alkupiste on järven läntisimmässä kolkassa.

Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus sekä kalakuolemat. Järviveden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin 1980-luvulta lähtien, ja nykyään (2022) järveä hapetetaan talvisin. Veden laatu on heikohko, ja järvessä tavataan sinilevää etenkin loppukesästä. Heikoimmassa kunnossa on järven itäinen Kaijonlahden puolisko.

Kuivasjärvi on tärkeä lintuvesi. Järven kapea itäpää Laholaisenojan suusta lahden ylittävään pyörätiehen (Kaijonlahti) on selvästi runsaslintuisinta aluetta. Sieltä voi tavata tukkasotkan, sinisorsan, haapanan, jouhisorsan ja nokikanan sekä muuallakin järvellä asustavan silkkiuikun ja telkän. Näiden lisäksi saattaa lahdella satunnaisesti uiskennella merihanhi, heinätavi, lapasorsa ja punasotka. Iso- ja tukkakoskeloita tavataan myös säännöllisesti. Järvenselältä voi tavoittaa kalareissulla olevan kuikan tai kaakkurin. Ainoa vakituinen kahlaaja on rantasipi. Järvellä näkyvät useimmat lokkilajit samoin kuin kala- ja lapintiiran. Syksyisin saattaa ruovikon reunasta löytää harmaahaikaran. Elokuun lopulla pääskyt suosivat pohjoisrannan ruovikkoja yöpymispaikkanaan.

Kuivasjärven itäpään näkee Kaijonharjusta Kylmäniemeen menevältä pyörätieltä, joka ylittää Kaijonlahden. Lahden eteläpuolen puistossa kulkee polku. Karumman ja laajemman puolen järvestä havainnoi helpoiten uimarannalta kaukoputkella. Järven lounais- ja länsirannalla kulkee polku Normaalikoulun kohdalta aina järven luoteisnurkkaan asti. Mereen laskevan Kuivasojan lintuja on helpointa tarkkailla ojan ylittävältä sillalta.

Lähteet: Wikipedia, Ouka: Lintupaikat 2022

Kuivasjärvi (kaupunginosa)

Kuivasjärvi on luonnonläheinen lähiökaupunginosa Oulun pohjoisreunalla, samannimisen järven pohjoisrannalla noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta.

Alue liitettiin Oulun kaupunkiin vuonna 1961 Haukiputaan kunnasta. Perusteena olivat kuivasjärveläisten huonot liikenneyhteydet Haukiputaan kuntakeskukseen, ja lisäksi monet kuivasjärveläiset kävivät töissä Oulun kaupungin alueella. Alue oli pitkään kaavoituskiellossa, mutta kaavan valmistuttua 1980-luvulla rakennettiin suuri osa asuntoalueesta. Vanhan Kuivasjärven alueita ovat Ahvenoja ja Oinaansuo sekä 2000-luvun alkupuolella rakennettu, pohjoisessa Oinaansuon takana oleva Jylkynkangas. Vuonna 2004 käynnistyi myös järven ja valtatien 4 väliin sijoittuvan Kuivasrannan lähiöalueen kehitys. Kuivasranta kuuluu kaupunginosajaossa Ritaharjun kaupunginosaan.

Kuivasjärven alueella suositaan pientalo- ja rivitaloasumista. Julkisen liikenteen yhteydet keskustaan ovat etäisyyteen nähden kohtalaiset.

Lähde: Wikipedia 2022